tiistaina, toukokuuta 16, 2006

Jotain mätää Ranskanmaalla

Vanhempani asuvat Ranskassa, joten äitini on lahjoittanut meille joitakuita ranskalaisia lastenvaatteita. Se on mukavaa, varsinkin kun ranskalaiset lastenvaatteet ovat tyyliltään hiukan erilaisia kuin meikäläiset loimet. Eivät parempia tai huonompia, mutta erilaisia.
Joskus erilaisuus tosin hämmentää. Esimerkiksi: minkä ihmeen takia ranskalaiset vaatesuunnittelijat laittavat kaikki napit vauvan selkäpuolelle? Silloinhan ainoa järkevä tapa pukea lapsi on heittää hänet sadistisesti vatsalleen ja napauttaa napit yksi toisensa jälkeen kiinni - sen sijaan, että rauhassa panisi nappeja paikalleen ja samalla katsoisi lasta ja jutustelisi hänen kanssaan . Ei hyvä. No, mitäpä ei lapsi tyylinsä eteen tekisi, hehhee. (Ville)

8 Comments:

Blogger isit said...

Elinalla voisi olla jotain sanottavaa tähän... Meillä on käytössä retrotyyli ja Kautolla on paljon 70-luvun kireitä ja froteisia vaatteita. Hän näyttää oudolta nyt kun oli pakko ostaa *uusi* haalari tarhan leikkeihin: pussittava vanha äijä! (Juri)

10:42 ip.  
Anonymous elina said...

Mikään ei ole söpömpää kuin pitkätukkainen Kauto vihreässä leveälahkeisessa haalarissa, jossa on keltaisia ponin kuvia. Sääli, että ponipuku jäi jo pieneksi. Olen tullut käsitykseen, jonka mukaan suomalainen lastenvaateteollisuus oli 70-luvulla aika ainutlaatuista siinä nyttemmin sosialidemokraattiseksi mielletyssä lapsenomaisessa kirjavuudessaan - keskieurooppalainen vauvamuoti oli silloin sitä, mitä se kaiketi nykyisinkin vielä on, eli sievistelevää. Mitä nykyisiin lastenvaatteisiin tulee, pahinta ovat urheiluteemaiset koristelut lötköttävän isoissa pojanvaatteissa. (Ja se keltaisen väsy, jota on äitiyspakkauksen vaatteissa, mutta josta kukaan ei pidä.)

3:54 ip.  
Anonymous elina said...

Ei kun keltaisen _sävy_, ei väsy. Mulle tulee väsyneenä lukihäiriö.

3:55 ip.  
Blogger isit said...

Sievisteleviä ranskalaiset lastenvaatteet kyllä ovat. Jotkut kyllä ihan kivallakin tavalla, riippuu vähän vaatteesta. Eipä esimerkiksi Babaria meikäläisissä lastenvaatteissa näy, toisin kuin Ranskassa. Ja Babar on sentään jotakuinkin parasta, mitä belgialainen siirtomaavalta on saanut aikaan. (Ja ei, en nyt sekoita Ranskaa ja Belgiaa toisiinsa. Mutta ranskalaiset sekoittavat, ja he omivat isonveljen oikeudella kaiken ranskankielisen Tintistä lähtien.)

4:46 ip.  
Blogger Juri said...

Niin kuin ranskalaiset perunat!

Babarista tuli mieleen Barbapapa: meillä on kirpparilta löydetty Barbapapa-aiheinen sadetakki! Vielä liian iso Kautolle. Toivottavasti tulee paljon sateita!

12:17 ip.  
Blogger isit said...

Barbapapa on ihana. Lapsuuteni idoleita koko perhe. Ihmetellä täytyy, miksi sarjaa ei ole sen jälkeen uusittu lukemattomia kertoja Suomessa. Lisätietoja piirretystä perheestä:

http://www.barbapapa.fr/gb/barbapapa-family.html

12:59 ip.  
Blogger Juri said...

Juuri luimme tänä vuonna ilmestyneen Barbapapa-kirjan! Barbapapa avaruudessa tai jotain. Ihan ok juttu, mutta ei yhtä hyvä kuin sarjan ensimmäiset. Hippi- ja maailmanparannushenki olivat vielä tallella. Sen huomasin, että ilmeisesti tv-sarjan vaatimuksesta alkuperäinenkin nimi on nykyään Barbapapa, kun se alun perin oli Barbabeau. Joistain sarjasta tehdyistä sarjakuvista en ole välittänyt yhtään, mutta lapsille niitä on pitänyt lukea sen kymmenen kertaa.

9:16 ip.  
Blogger isit said...

Niin, kirjoja on käännetty mutta piirrettyä ei ole näytetty pitkään pitkään aikaan. Outoa, varsinkin kun noita Jukka Kemppisen kääntämiä kirjoja kumminkin on julkaistu uusintapainoksina noinkin hiljattain. (Ville)

7:21 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home