tiistaina, toukokuuta 09, 2006

Kakkahuumoria

Meilläkin on naurettu. Kauto nauraa välillä pitkiä pätkiä, mutta naurussa on kaksi osaa: ensiksi naurattaa ihan oikeasti, sitten muita alkaa naurattaa, ja Kauto alkaa kaula kireänä nauraa jonkinlaista tekonaurua, joka kuitenkin lopulta muuttuu taas takaisin oikeaksi nauruksi. Se on jonkinlainen noidankehä, jota on vaikea saada loppumaan.

Viimeksi lauantaina saimme kaikki hyvät naurut, kun Ottilia pieraisi iltapalapöydässä ja sitä sitten naurettiin (niin kuin hyvät kasvattajat ainakin). Kautokin nauroi ja sanoi: "Tuttelia!" millä hän ilmeisesti tarkoitti vain, että Ottilia pieraisi. Sitä sitten nauroimme kaikki mahat kippuralla ja Kauton tekonauru vain lisäsi hysteriaa. Se oli mukava hetki ja kruunasi päivän. (Juri)