maanantaina, toukokuuta 22, 2006

Vatsatautia ja uusia puheenaiheita

Vähästä on ihmisen elämänlaatu kiinni. Olin viikonloppuna Kemissä ja toin ilmeisesti sieltä mukanani vatsataudin. Se tarttui sitten Raisaan, mutta Vappu on vielä säästynyt. Erittäin hyvä näin, mutta kyllä hän on aika tavalla kummastellut väsyneitä vanhempiaan.
Sitäkin tyytyväisempi hän tosin on silloin, kun jompikumpi jaksaa ottaa kontaktia. Aika vähillä hymyillä Vapun saa hymyilemään takaisin tai naureskelemaan. Ja laulamisesta nuo tykkäävät ällistyttävän paljon.
Mistä siirrynkin aasinsilloitta toiseen asiaan. Olen huomannut, että vauvat ovat kuin koiria muutenkin kuin järjenjuoksultaan: niiden "omistajat" saavat uusia puheenaiheita yllättävienkin ihmisten kanssa. Olen huomannut puhuvani Vapusta ja lapsista noin yleisemmälläkin tasolla sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa minulla on aina ollut vähemmän puhuttavaa. Tai vaihtoehtoisesti: joiden kanssa keskustelu on suoranaisesti tökkinyt. Lapsi helpottaa niksunnan kanssa.
Helpottaa se muutenkin. Olen vasta oppimassa hyväksikäyttämään Vapun olemassaoloa, kun pitäisi tehdä jotain vastenmielistä tai karata tarpeettoman pitkästä kokouksesta. Eiköhän se siitä, ajan kanssa. (Ville)