tiistaina, kesäkuuta 13, 2006

Blogi on muuttanut

Isiblogi löytyy nyt täältä:

http://vauva.mederra.com/mblog/blog.php?b=6

keskiviikkona, kesäkuuta 07, 2006

Sujuvia käännöksiä

Monet ovat sanoneet minulle, että isyyden alku on kuherruskuukautta. Vauva on eri söpö ja vanhempien ja lapsen suhde kiiltää uutuudenviehätyksestä. Lisäksi ne eivät vielä edes liiku työntämässä sormiaan pistorasiaan.
Uskon tuon kaiken. Uskon senkin, että siihen ei mene kauaa, kun olemme itse tuossa liemessä. Vappu on alkanut kääntyillä tiuhaan tahtiin. Itse asiassa se on tällä hetkellä hänen pääasiallinen harrastuksensa.
Aikaisemmin kääntyminen onnistui lähinnä valtavan ähkinnän jälkeen, ja sattumanvaraisemmin. Nyt Vappu kääntyilee koko ajan vatsalleen. Kun käännös on tehty, alkaa usein mahdoton mölinä ja narina. Ikään kuin hän haluaisi pois siitä tilasta, mihin juuri vapaaehtoisesti vääntäytyi. No, jos hänet kääntää takaisin selälleen, kuluu usein noin viisi sekuntia ja naps, taas on tyttö vatsallaan.
Öisin ei usein tiedä, itkisikö vai nauraisiko. Vappu on alkanut inistä useamman kerran yössä sen vuoksi, että hän on unissaan kääntynyt huonoon asentoon tai kulkenut 180 astetta pinnasängyn nurkkaan. Kyllähän se harmittaa, että omat unet keskeytyvät, mutta toisaalta hänen vinkunassaan ja sätkinässään on jotain viehättävää. (Ville)

sunnuntaina, kesäkuuta 04, 2006

Täyttä toimintaa koko päivä

Tänään oli hauska toimintapäivä. Kävimme perheen kanssa kasvitieteellisessä puutarhassa. Vappu oli todella innoissaan nähdessään sellaisen määrän viherkasveja. Yllättäen hän ei valittanut edes siitä, että osassa viherhuoneista oli aika hikistä. Päin vastoin tyttö hihkui sekä käynnin aikana että varsinkin sen jälkeen. Uudet virikkeet innostavat kummasti.
Aikaisemmin olen käyttänyt tässä blogissa termiä "lentävä unipussi", nyt pitänee lanseerata käsite "puhuvat vaunut". Enpä ole kuullut tytön jokeltavan koskaan vaunuissaan yhtä paljon kuin tänään kasvihuonepiipahduksen jälkeen. Täytyy ilmeisesti ruveta käymään kasvitieteellisessä useamminkin.
Vappu on muutenkin ollut energisenä ja oppinut kääntyilemään todella aktiivisesti. Enää ei voi laskea käsistään ihan mihin tahansa, tyttöhän saattaa pyörähtää yllättävän nopeasti esimerkiksi sängyn laidalle. Tänään hän myös ryömi ekan kerran, viitisen senttiä mutta kuitenkin.
Minä olin tietysti sillä hetkellä töissä. Pyh. (Ville)

perjantaina, kesäkuuta 02, 2006

Tieteellinen koe epäonnistui

Ajattelin huvittaa itseäni ja lähiympäristöä testaamalla Vappua. Koko hänen elämänsä neljän ensimmäisen kuukauden ajan minulla on ollut parta - välillä tuuheahko, välillä tuuhea. Hetken mielijohteesta päätin ajaa koko risukon pois ja katsoa, tunnistaako päiväunia uinuva köntti isäänsä herätessään.
Mikä pettymys olikaan huomata, että hän vain katselee minua tiiviisti, mutta ei pelästy, ei hämmenny, ei ala itkeä tai muutakaan voimakkaaksi tunteeksi laskettavaa. Hädintuskin noteerasi! Nyyh.
Ystäväni lapsi oli hämmentynyt jo pelkästään siitä, että äiti piti silmälaseja ja muutenkin kuvittelin, että vauva ei vielä täysin hahmottaisi, että isä/äiti on mitä on silloinkin, kun jokin oleellinen seikka on muuttunut. No, mitäpä minä mistään tietäisin.
Sentään Vappu alkoi nauraa, kun kuvailin hänelle, mitä olin tehnyt ja tein kädellä partakoneen kaltaisia liikkeitä leualla. (Ville)